Why pragmatic impairment? A case study in the comprehension of inferential meaning

This paper discusses a case study of Sarah (aged 9;8-10;3) who is reported to have pragmatic difficulties. The focus is on her comprehension of questions, which are asked on the basis of pictures and heard stories. Particular focus is on the pragmatic (or inferential) demands of the input questions and their relationship to the (in)appropriacy of the answer. Data from 16 normally functioning 6- and 8-year-old children are also presented for comparative purposes. The study shows that Sarah has difficulty with questions which require her to go beyond visually presented or verbally stated information. On one set of tasks she was to answer questions on the basis of composite pictures: for some of the questions, the answer was obvious from the picture (descriptive questions) and for others information needed to be inferred beyond the picture (for example, by imagining what had happened before and what is likely to happen next). Sarah\u27s performance was poorer on the inferential questions than the descriptive questions and poorer than the performance of 6- and 8-year-old normally functioning control children. Although the control children also found the inferential questions more difficult than the descriptive questions, this difficulty was not as pronounced as Sarah\u27s. This trend was also apparent in a set of tasks which required the children to answer questions on the basis of verbally told stories. This study suggests that pragmatically impaired children may have difficulty going beyond explicitly presented information and this would manifest as pragmatic production and comprehension problems. In cognitive terms, this may indicate difficulty with the process of inferencing

Lohikalojen virikekasvatus tuottaa luonnossa menestyviä istukkaita

201

: Normobaric hypoxia training in military aviation and subsequent hypoxia symptom recognition

ABSTRACT Altitude hypoxia episodes are increasingly common in military aviation. Hypoxia training is man datory for fighter pilots, but evidence-based data on the effects of training are scarce. The pur pose of this study was to validate the normobaric hypoxia (NH) training effect. Data were collected from 89 pilots from the Finnish Air Force (FINAF). This survey was conducted in a tac tical F/A-18C Hornet simulator in two sessions under normobaric conditions, in which the pilots performed flight missions and breathed 21% oxygen (O2) in nitrogen (N2), and blinded to the pilot, the breathing gas was changed to a hypoxic mixture containing either 8, 7 or 6% O2 in N2. The time taken to notice hypoxia symptoms and peripheral capillary O2 saturation was measured. A mean of 2.4 years after the initial training, pilots recognised their hypoxic symp toms 18 s quicker with 8% O2 mixture, 20 s quicker with 7% O2 and 10 s quicker with 6% O2. Our data indicate that NH training in a flight simulator helps pilots to recognise hypoxia symp toms earlier, and may, thus, enhance flight safety. Practitioner Summary: We show that hypoxia training enhances pilots’ ability to recognise symptoms of acute normobaric hypoxic exposure up to 2.4 years after an initial NH training ses sion. Based on these data, refreshment NH training is nowadays mandatory every 3 years in the FINAF as opposed to the North Atlantic Treaty Organisation (NATO) Standardisation Agreement (STANAG) requirement of 5-year intervals between hypoxia trainings. Abbreviations: O2: oxygen; TUC; time of usefull consciousness; SpO2: peripheral capillary oxy gen saturation; NATO: North Atlantic Treaty Organization; STANAG: stanrdization agreement; HH: hypobaric hypoxia; NH: normobaric hypoxia; FINAF: finnish air force; N2: nitrogen; ECG: electro cardiogra

Musiikkileikin vaikutus varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen

Tiivistelmä. Sosioemotionaaliset taidot voidaan jakaa kahteen osaan, sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja sitä, kuinka hyvin osaa rakentaa ihmissuhteita niiden avulla. Emotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan tunne-elämään liittyviä asioita. Esimerkiksi itsesäätely liittyy tunne-elämään vahvasti ja sen kehittyminen auttaa käsittelemään vaikeitakin asioita. Sosioemotionaalisia taitoja on tärkeää opetella jo lapsena, sillä niistä on hyötyä läpi elämän. Sosioemotionaalisuutta on tutkittu paljon etenkin lasten ja nuorten osalta. Tämän tutkielman tavoite on rakentaa kuvaa musiikkileikin vaikutuksista varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen. Musiikkileikki kiinnostaa minua itseäni suuresti ja koen myös itse hyötyväni musiikista ja musiikkileikistä, sillä käytän niitä eräänlaisena terapeuttisena välineenä. Samalla tavoin tutkielma voi hyödyttää esimerkiksi opettajia, lapsia, lasten vanhempia tai muita musiikkileikkiä toteuttavia henkilöitä. Tutkimusmenetelmäni on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa olen etsinyt kolmesta eri tietokannasta (Ebsco, ProQuest, Oula-Finna) aineistoja tutkielmaani varten. Aineistoja löytyi yhteensä 162 kappaletta, joista suodatettiin suurin osa pois. Valitsin tutkielmaani aineistoja, jotka vastasivat tutkimuskysymykseeni ”Mitä vaikutuksia musiikkileikillä on varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen?”. Lopulta valitsin tutkielmaani varten yhteensä yhdeksän (9) aineistoa, jotka esittelen luvussa 4.3. Analysoin ja tulkitsen aineistoa sen esittelyn yhteydessä. Valittu aineisto on vertaisarvioitua tekstiä ja ne on julkaistu korkeintaan kymmenen vuotta sitten. Lisäksi valitussa aineistossa teemaksi nousee muun muassa musiikkiterapia. Tutkimustulosten mukaan musiikkileikin vaikutus sosioemotionaaliseen kehitykseen on positiivista ja sitä esitellään tarkemmin luvussa 5. Tulosten mukaan muun muassa lasten itsesäätely-, tunteidensäätely- ja musiikin lukutaidot kehittyvät musiikkileikin vaikutuksesta. Myös kärsivällisyys, kielellinen älykkyys ja sosiaalinen kanssakäyminen kehittyy. Lisäksi musiikki motivoi ja luo positiivisia tunteita. Tutkimuksen luotettavuutta lisää esimerkiksi aineistojen laatu (uusia ja vertaisarvioituja) ja tutkimuksen toistettavuus. Luotettavuutta laskee esimerkiksi pienehkö määrä aineistoja ja se, että kaikissa aineistoissa ei tutkimusmenetelmää ole tiedossa. Tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä valitun aineiston määrä on melko pieni. Tosin on huomioitava, että jokaisen aineiston perusteella sosioemotionaaliset taidot kehittyvät positiivisesti, joten laajemmalla otannalla toteutettu samankaltainen tutkimus voisi saada samanlaisen ja yleistettävän tuloksen. Tutkimusta voisi soveltaa vielä siten, että tutkisi musiikkileikin laatua — esimerkiksi mikä on hyvää musiikkileikkiä ja kuinka paljon sitä kannattaa toteuttaa

Kaikkee kivaa:Etelä-Karjalan kansalaisopiston kurssikuvauksissa aktivoituvat diskurssit

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kansalaisopiston opinto-ohjelman kurssikuvausten kuvailevaa sanastoa sekä siinä hahmottuvia kansalaisopistodiskursseja. Kansalaisopistodiskursseilla tarkoitan tapoja puhua kansalaisopisto-opiskelusta ja merkityksellistää sitä. Työni aineistona ovat Etelä-Karjalan kansalaisopiston lukuvuoden 2019–2020 opinto-ohjelman kurssikuvaustekstit. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kurssikuvauksissa kuvataan kansalaisopisto-opiskelua ja millaisia diskursseja kuvailevissa ilmauksissa aktivoituu. Tutkimusmenetelmänä käytän Faircloughin (2001 [1989]) kriittisen diskurssianalyysin mallia. Lisäksi hyödynnän laadullista sisällönanalyysia aineiston kuvailevan sanaston merkitysluokittelussa. Tutkimukseni pohjautuu diskurssintutkimuksen käsitykseen kielestä sosiaalisena toimintana sekä funktionaaliseen kielikäsitykseen, jonka mukaan kielenkäyttö kuvaa ja myös samalla rakentaa todellisuutta. Analysoin aineistoni kuvailevien ilmausten adjektiivi-, partisiippi- ja adverbivalintoja ja tutkin sisällönanalyyttisesti niissä hahmottuvia merkitysryhmiä. Merkitysryhmät ovat eri sanaluokkien osalta osin yhteisiä, mutta eroavaisuuksiakin nousee esille. Kuvailuilmausten kielellisissä valinnoissa aktivoituu kuusi erilaista kansalaisopistodiskurssia. Analysoin diskursseja paitsi osana kansalaisopiston diskursiivisia käytänteitä, myös laajemmassa sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Vahvimmin aineistossa aktivoituu laatudiskurssi, joka liittyy uutuuden, monipuolisuuden, tehokkuuden ja osaamisen tason merkityksiin kurssikuvauksissa. Matalan kynnyksen diskurssi kytkeytyy puolestaan kansalaisopiston arvopohjaan sekä tavoitteisiin tasa-arvoisena, kaikille avoimena ja esteettömänä opistona. Elämysdiskurssi aktivoituu tunteita, aistimuksia ja esteettisiä kokemuksia kuvaavissa ilmauksissa. Hyötydiskurssi liittyy kuvauksiin kansalaisopiston kurssien tuottamasta hyvinvoinnista, osaamisesta ja jossain määrin taloudellisesta hyödystä. Verrattain harvoin esiintyvä vapausdiskurssi aktivoituu kuvauksissa opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksista kursseilla sekä yksilöllisyyden kehittämistä ja pedagogisia ratkaisuja kuvaavissa ilmauksissa. Yhteisöllisyysdiskurssi esiintyy aineistossa heikoimmin ja aktivoituu lähes ainoastaan yhdessä-adverbin sisältävissä kuvailuilmauksissa. Aineistossa aktivoituvat kansalaisopistodiskurssit ilmentävät kurssikuvausten luonnetta sekä tiedottavana että markkinoivana tekstilajina. Erityisesti puheessa laadusta, elämyksistä ja hyödystä näkyy suostuttelevan mainospuheen piirteitä

Maternal Thyroid Disease and the Risk of Childhood Cancer in the Offspring

Maternal thyroid disease, especially hypothyroidism, affects pregnancy and its outcome. In-utero exposure to autoimmune thyroid disease has been reported to associate with childhood ALL in the offspring. We evaluated the risk of childhood cancer in the offspring following exposure to maternal thyroid disease in a case-control setting using registry data. All patients with their first cancer diagnosis below the age of 20 years were identified from the Finnish Cancer Registry (n = 2037) and matched for sex and birth year at a 1:5 ratio to population controls identified from the Medical Birth Registry (n = 10,185). We collected national information on maternal thyroid disease from the Medical Birth Registry, Care Register for Health Care, Register for Reimbursed Drug Purchases and Register of Special Reimbursements. We used conditional logistic regression to analyze childhood cancer risk in the offspring. The adjusted OR for any childhood cancer was 1.41 (95%, CI 1.00–2.00) comparing the offspring of mothers with hypothyroidism and those with normal thyroid function. The risk of lymphomas was increased (adjusted OR for maternal hypothyroidism 3.66, 95%, CI 1.29–10.38). The results remained stable when mothers with cancer history were excluded from the analyses. Maternal hypothyroidism appears to be associated with an increased risk for childhood lymphoma in the offspring. The association exists even after excluding possible familial cancers

Maternal Thyroid Disease and the Risk of Childhood Cancer in the Offspring

Maternal thyroid disease, especially hypothyroidism, affects pregnancy and its outcome. In-utero exposure to autoimmune thyroid disease has been reported to associate with childhood ALL in the offspring. We evaluated the risk of childhood cancer in the offspring following exposure to maternal thyroid disease in a case-control setting using registry data. All patients with their first cancer diagnosis below the age of 20 years were identified from the Finnish Cancer Registry (n = 2037) and matched for sex and birth year at a 1:5 ratio to population controls identified from the Medical Birth Registry (n = 10,185). We collected national information on maternal thyroid disease from the Medical Birth Registry, Care Register for Health Care, Register for Reimbursed Drug Purchases and Register of Special Reimbursements. We used conditional logistic regression to analyze childhood cancer risk in the offspring. The adjusted OR for any childhood cancer was 1.41 (95%, CI 1.00–2.00) comparing the offspring of mothers with hypothyroidism and those with normal thyroid function. The risk of lymphomas was increased (adjusted OR for maternal hypothyroidism 3.66, 95%, CI 1.29–10.38). The results remained stable when mothers with cancer history were excluded from the analyses. Maternal hypothyroidism appears to be associated with an increased risk for childhood lymphoma in the offspring. The association exists even after excluding possible familial cancers